Břevnov ja Bílá Hora

Prahan linnalta länteen ja koilliseen kohtaat metsäisiä ja sittemmin myös maatalouteen käytettyjä alueita. Hradčanystä länteen sijaitseva Břevnov oli alueen ensimmäinen asutuskeskus. Piispa Adalbert perusti sinne Böömin vanhimman benediktiiniläisluostarin vuonna 993. Alkuperäisestä rakennuksesta on säilynyt vain 11-vuosisadalta peräisin oleva, vaikuttava romaaninen krypta. Useimmat luostarin rakennuksista kuitenkin rakennettiin uudelleen 1700-luvun alkupuolella, tällä kertaa barokkityyliin. Luostarin Pyhän Margaretin kirkko (klášterní kostel sv. Markéty) ja koko luostarirakennusten rykelmä on isännöinyt lukemattomia barokkitaiteen helmiä. Břevnovista länteen sijaitsevat paikallisen riistansuojelualueen rippeet. Hvězdan riistansuojelualueen perusti Ferdinand I (1534) ja sen suojissa asusti riistaeläimiä aina 1800-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen alue muutettiin puistoksi. Puiston nimi antoi innoituksen paikallisen Hvězdan (Tähtikesäpalatsin) nykyiselle versiolle, jonka suunnitteli Tirolin Ferdinand vuonna. Rakennus on itse asiassa pystytetty kuusisakaraisen tähden muotoon.

Hvězdan läheisyydessä sijaitseva Bílá hora (Valkeavuori) on useimmille tšekkiläisille murhenäytelmän muistomerkki. Monumentti on rakennettu muistuttamaan paikasta, jossa hallitsijan hyväpalkkainen armeija kohtasi 8. marraskuuta 1620 huonosti palkitut, tšekkiläisten protestanttien soturit. Ammattiarmeijan toimien seurauksena oli hämmennys, kaaos ja vastustajan nolostuttava pakoon ryntääminen. Tšekin alueet muodostivatkin seuraavien 300 vuoden ajan vain yhden Habsburgien maakunnista. Maan eliitti muutti ulkomaille, ja useimmat Tšekin aatelisista, kaupungin vauras väki ja älymystö, mukaan lukien kuuluisa “kansan opettaja” J. A. Komenský (Comenius), ykisnkertaisesti katosivat.  Böömin asukkaista 90 % oli protestantteja, ja ne, jotka kieltäytyivät kääntymästä katolisiksi, joutuivat lähtemään ja heidän omaisuutensa takavarikoitiin. Kolmekymmentävuotisen sodan loppuessa Tšekin kuningaskunta oli menettänyt puolet väestöstään. Valkeavuoresta tuli kuitenkin katolilaisten pyhiinvaelluskohde. Siellä kohoava Neitsyt Marian katedraali (chrám Panny Marie) on rakennettu 1700-luvun alussa ja on koristeltu K. D. Asamin ja V. V. Reinerin ihastuttavilla freskoilla.